Laulu tulipunaisesta kukasta PDF Tulosta Sähköposti

Johannes Linnakosken romaaniin perustuva näytelmäsovitus Laulu tulipunaisesta kukasta sai ensi-iltansa 1. joulukuuta 1968 Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä Helsingissä. Esitystä kunnioitti läsnäolollaan Sylvi Kekkonen. Tilaisuus oli samalla katselmus, jossa valittiin Suomen edustaja kansainvälisille harrastajateatterifestivaaleille Monte Carloon 1969. Monacon festivaalia vietettiin elo-syyskuun vaihteessa 1969.
Suomen edustajaksi Monte Carloon valittiin Tampereen Popteatterin Laulu tulipunaisesta kukasta.

Tästä tulikin Tampereen Popteatterin ensimmäinen menestys, sillä esitys valittiin Monte Carlon festivaalin kolmen parhaan esityksen joukkoon. Peräti kolme raadin kuudesta jäsenestä piti Tulipunakukkaa festivaalin parhaana esityksenä.

Ohjaaja Reijo Paukku kertoo näytelmän vaiheista kirjassaan Hippimusikaali Hair ja Popteatterin tarina seuraavaa:

”Käytäväkeskusteluissa kuitenkin pohdittiin, voidaanko Popteatterin kaltainen ’kakaralauma’ lähettää Suomen edustajaksi kansainvälisille festivaaleille ’tuohivirsukulttuuria’ edustavalla näytelmällä. Laulu tulipunaisesta kukasta  tuohivirsukulttuurin Don Juan -tarina, oli kiinnostanut minua pitkään ja toteutin sen tässä versiossa omalla tavallani.
Kesällä 1966 olin mukana pienessä roolissa paikallisen nuorisoseuran esittämässä Linnakosken Laulu tulipunaisesta kukasta -näytelmässä. Se oli niin perinteistä ja luutunutta kesäteatteria, että muiden avustajien kanssa häpesimme esiintyä siinä ja päätimme, että ei koskaan enää.
Tältä pohjalta otin Linnakosken romaanin käteeni ja ryhdyin miettimän, mitä siitä saisi irti. Oli myös arvioitava tamperelaisen ryhmäni taidot ja otettava huomioon, että festivaalin tuomaristo ja yleisö eivät osanneet sanaakaan suomea.
Toisaalta taas Laulu tulipunaisesta kukasta oli heti 1900-luvun alussa käännetty ruotsiksi, tanskaksi, englanniksi, saksaksi, hollanniksi, viroksi, venäjäksi ja ranskaksi. Siitä oli myös tehty useita filmiversioita.
Etsin omaan sovitukseeni kohtauksia, joita ei ollut käytetty aikaisemmissa näytelmäversioissa. Mukaan poimin muun muassa Koskelan Olavin kaupunkimatkan ja vierailun bordellissa. Tukkilaisten koskenlasku tehtiin pantomiimina, ja iltanuotiolla kerrottavan Hukkuneen neidon balladin toteutin kertojalla ja tanssiparilla.
Suomalainen eksotiikka näkyi puvustuksessa. Kankaat lahjoitti itse Armi Ratia Marimekon varastoista, ja puvut suunnitteli Kari Lepistö, joka oli juuri voittanut Eurofashion-kilpailun Lontoossa.
Tarvittiin myös tyyliin sopiva musiikki. Mieleeni oli jäänyt soimaan jo lapsuudesta tuttu Peltoniemen Hintriikan surumarssi, ja otin yhteyttä Kaustisille. Mukaan tulivat Kaustisen Nuoret Pelimannit: Mauno Järvelä, Vesa Toivonen, Timo Valo ja Timo Kangas.
Suunnittelin lavastukseksi pyörien varassa liikkuvan metallitornin, johon näyttelijöitä voitiin sijoittaa useampaan tasoon ja jota voitiin liikutella ympäri näyttämöä. Lisäämällä ja poistamalla siitä elementtejä saatiin sen muoto muuttumaan. Painajaisunessaan, joka oli fantasiaa, Olavi keikkui ylimpänä metallitornissa, jota hänen pettämänsä neitokaiset pyörittivät vinhaa vauhtia ympäri näyttämöä.
Koskelan Olavia näytteli Juha Autio, Moision Kyllikkiä Maria Kataja, Gasellia Kirsti Hietanen, Tummaa tyttöä Hannele Virta, Annansilmää Eeva Grönlund, Elämänlankaa Ulla Evilä ja Metsänneitoa Ulla Koivisto. Muissa rooleissa olivat muun muassa Pauli Rilanto, Hannele Hakanen, Veikko Meskanen, Timo Salonen, Lasse Lampimäki, Kai Luodes, Seppo Tuominen, Ismo Haapanen, Jukka-Pekka Järvinen, Anne Antikainen, Ulla Korkeakoski, Eila Mäenpää, Markku Rantanen, Jorma Boberg ja Reijo Paukku. Tämä kokonaisuus vakuutti arvostelulautakunnan, mutta ei muita kilpailijoita, kuten tulin myöhemmin huomaamaan.”

Vuoden 1969 puolella Tulipunakukan esityksiä jatkettiin Tampereella.
Vierailunäytöksiä mm. Oulussa 23. maaliskuuta, Nurmeksessa 13. huhtikuuta, Kurussa Tampereen lähellä 24. huhtikuuta, Vaasan Kesässä 15. kesäkuuta ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla 19. heinäkuuta.
Vaasan Kesässä esitettiin sekä Tulipunakukan että Rakkauden iltapäivän.
Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla Tulipunakukka otettiin lämpimästi vastaan, olivathan näytelmän sävelmät kaustislaista kansanmusiikkia ja muusikot oman kylän poikia. Juhlapaikalla ei ollut vielä nykyisiä rakennuksia, joten näytelmä esitettiin Kalliopaviljongin lavalla ja yleisö istui viereisellä kalliolla kauniissa kesäillassa.

Tulipunakukan viimeinen esitys oli Porvoon Linnakoski-juhlilla lokakuussa 1969. ”Se on se kukka, se tulipunakukka tulipuna tulipuna tulipunakukka…” Koko Monacossa vieraillut ryhmä oli mukana.

 


Etusivu produktiot Tulipunakukka